Tuju ja mestarin Aamiainen

Tuju on mielestäni tällä hetkellä Suomen paras panimo. Lappeenrantalaisten uusi Lord Citra -IPA vain vahvisti käsitystäni. Tekeekö kukaan tällä tiedolla mitään? Tokkopa. Saako Suomen paras panimo sitten väännettyä suht tylsästä tyylistä mielenkiintoista? Näköjään, sillä vaikka yleensä välttelen maitokaupparajat kiinni laittaneita stouteja (tämä 5,3%), niin Aamiainen on olut, jota voisin ostaa toistekin. "Lasten stouteja" vaivaa usein... Continue Reading →

Tirra: CoolHead & Tuju – hapannaama, jälkiruokakahvit ja uusienglantilainen räjähdys

CoolHead Sour Verde | 5,5% | sour ale En saanut Sour Verdeä toissa viikolla Panemasta, mutta onneksi omat virheensä voi joskus korjata. Tirran hanasta valui nyt tätä St. Patrick’s Day -hassuttelua, spirulinalla värjättyä hapanolutta. Olihan se vihreää, mutta hyvin haaleasävyistä. Vedellä lantrattu päärynä-Mehukatti? Päärynää löytyi tuoksustakin, sellaista hapanta päärynäremmikarkkia. Hämääkö väri vai onko mausteena käytetty... Continue Reading →

Kanavan Motti – tumma päiväkahviseuralainen

Kanavan Panimon, Kahiwa-paahtimon sekä Ant Farm -kollektiivin Telakka-yhteistyön raunioille kasattu Motti vie kahvistoutia makeimmille vesille, sillä tämä Kahiwan kanssa ideoitu 6,8-prosenttinen olut on saanut lisämääreekseen termin "karamellistout". Takaetiketti lupailee paahdettua sokeria ja ainesosaluettelo karamellisiirappia, eli olisiko kyseessä ihan rehellinen jälkiruokaolut? Vielä kun bourbon-lajikkeesta kylmäuutetut kahvit juodaan palanpainikkeeksi. Se paljastunee kohta, kun avaan suoraan panimon pullotuslinjastolta... Continue Reading →

Neitsytmatka Alkon mediapruuviin

En ole oikein ikinä sisäistänyt sitä ajatusmaailmaa, että alkoholin nauttiminen tietyn kellonajan jälkeen olisi jotenkin hyväksytympää. Onko sillä oikeasti mitään väliä juotko vaikkapa lasillisen viiniä aamupalan yhteydessä tai minttushotin yökerhon tanssilattialla? Pakko kuitenkin samaan hengenvetoon myöntää, että Alkon mediapruuvin alkaminen kello yhdeksältä aamulla on jo hieman liioittelua – varsinkin näin ei-helsinkiläisen näkövinkkelistä. Kukko ei siis... Continue Reading →

Panimo HIMA: Visa ja Vesa – auringonnousun ratsastajat

"Jääoluiden" perkaaminen jatkuu vihdoin. Ehdin jo edelliset arvostelut hävittämään puhelimen mukana jonnekin Kallion lumisille kaduille, mutta sain onneksi Panimo HIMAlta uudet näytepullot tätä juttua varten. Syynin alla tällä kertaa kaksin kappalein "kahvikaurastoutia"... Tai noh, periaatteessa yksin kappalein, sillä oluet erottaa toisistaan ainostaan hiiva: Visassa Mangrove Jack’s M44 ja Vesassa US-05. Asiantuntijoille nuo varmasti jotain kertovat, mutta... Continue Reading →

Dorkaa ja karmeeta – Brew By Numbers

Pien. Maahantuonti kasvaa. Brew By Numbers -korruptiopaketti. Jos olette yhtään lukeneet olutblogeja viime aikoina, niin tiedätte varmasti homman nimen. Jos ette, niin käykäähään tutustumassa muutaman kollegan tarinoihin mm. Pienen kasvusta ja numeropanimon lähtökohdista. Toisto on tässä tapauksessa turhaa, joten vedetään mutkat suoriksi ja päästetään Dorkaa ja karmeeta -raati ääneen. Mari: Ei varmaan pitäs aina olla... Continue Reading →

Virastoaika: Firestone Walker Pivo + Fuller’s Espresso Stout

Joskus kannattaa selvästi liikkua oluen perässä muuallakin kuin Helsingissä tai Loviisankadulla. Taas oli tovi vierähtänyt edellisestä Virasto-visiitistä, mutta nyt kun se kohdalle osui, niin ovi auki. Edellisellä kerralla tarjolla oli useampi hiisiläinen, nyt silmä kiinnittyi kuitenkin Firestone Walkerin pulloihin. Ei, Stickee Monkeeta sun muuta ylähyllyn tavaraa ei tarjolla ollut, enemmänkin sellaista peruskauraa. Ohraa. Vehnää. Californialaispanimon... Continue Reading →

Panimoyhtiö Tuju – Black Sunday

Panimoyhtiö Tujun lahjuspussukan purku jatkuu. Viimeksi päässä oli vaaleaa nestettä, mutta nyt sukelletaan tummiin vesiin ja yritetään tulkita lappeenrantalaista mielenmaisemaa. Stout Export N:O 2, 8% Viimevuotisesta foreign stoutista on keitelty uusi versio Alkon pienpanimokattausta varten. 0,2% vähemmän potkua, muista mahdollisista muutoksista en ole tietoinen. Export N:O 1 on arvosteltu vanhalla blogipohjalla reilu puoli vuotta sitten,... Continue Reading →

Teerenpeli Chili-Kaakao Stout

Teerenpelin "panimomestarin hanassa" on nähty viimeisen vuoden aikana ihan mielenkiintoisiakin tuttavuuksia aina maltaisesta saisonista hedelmäiseen tupla-IPAan. Uusin tulokas tuohon sarjaan on Chili-Kaakao Stout (sic), jonka reseptiikka on peräisin Teerenpelin henkilökunnan välisestä reseptikilpailusta. Ihan hauska idea. Itse olut ei enää ole ihan niin hauska. Imelä tuoksu muovaantuu hiljalleen melko perinteiseksi Teerenpelin kevyesti paahdetuksi stoutiksi. Lämpöä ja... Continue Reading →

WordPress.com.

Up ↑