Teerenpeli Kirsikka Gose – terassiolut kinosten keskellä

Moni aktiivinen lukija varmasti tietää, että gose on yksi lempioluttyyleistäni. Mitä happamampaa ja suolaisempaa, sitä parempaa. Sitä ei kuitenkaan moni tiedä, että vuosia ennen näitä oluthommia ihastuin Lindemansin Kriekiin, jota löytyi silloisen vakiokapakkani kylmäkaapista. Nykyäänhän pitää tietysti elitistinen nenä pystyssä naureskella "limu-lambiceille", mutta silloin se iski oluthampaan kolotukseen. Tai ehkä paremmin epäoluthampaan, siihen maailman aikaan... Continue Reading →

Helsingistä Espooseen ja takaisin – juokaa ja syökää ruokaa

Pien. Ravintola Fat Lizard. BrewDog. Trendijunan kyydissä syömistä ja juomista pääkaupunkiseudulla.   Aloitin turneeni Pienestä, josta kävin hakemassa muutaman minulle sinne jätetyn oluen. Omistajakaksikon toinen puolikas, Tuomas Kokkonen, oli täyttelemässä hyllyjä kun astuin sisään ja valitteli työmotivaation puutetta. ”Juotko puoliks yhen oluen mun kanssa, jos se auttais?” Mikäpä minä olen ilmaisesta oluesta kieltäytymään, joten istuimme... Continue Reading →

Mikropanimozufé: ilta Rocking Bear Brewersin seurassa

LiMu Radion aalloilta tuttu Mikropanimozufé-olutspesiaali niisti studion asbestit nenistään ja istahti keittiön pöydän ääreen tissuttelemaan. Neljä juomaa, neljä juojaa. Miten arvovaltaiselle raadille maistui porilaisen Rocking Bear Brewersin oluet? Siihen kysymykseen piti saada vastaus podcastin keinoin, mutta kuten jo totuttua, niin tekniikka antoi periksi. Yritän siis nyt saada poimittua korruptoituneesta tiedostosta joitain lausahduksia, jotka kuvaavat Rocking... Continue Reading →

Tirra: Level Eleven Panda Sour – kertalyöntiolut

Pienen tauon jälkeen Level 11 -mustalaisilta uutta olutta Loviisankadun hanaan, UG Breweryllä toki tehtailtu. Panda Sour on leveliläisten ensimmäinen hapanolut – muotijuna puksuttaa ja siinä on pysyttävä kyydissä. Markkinointilauseiden perusteella oluessa kai mausteena granaattiomenaa, ja sen takia panda on sitten hapan, kun ei tykkää siitä? Ok. Prosentteja on kuitenkin 4.2, sen taisin ymmärtää oikein. Oluen väri... Continue Reading →

Kouvostoliiton Killer Queen (Berry) Berliner Weisse – “ÄIÄt ansaitsee tän”

Mikä yhdistää Kouvolaa, Lahtea sekä Poria? Toki se, että kaikki ovat aliarvostettuja kaupunkeja, mutta myös se, että Tuopin ääressä -blogisti ja Kouvostoliitto-kotipanija Arto Halosen vaikutuspiiri kattaa kaikki kolme kylää. Ruosniemi Breweryn uusin panija pakkasi nimittäin kimpsunsa ja kampsunsa ja jätti radiomastot taakseen matkalla kohti Poria. Onnea vielä tätäkin kautta, nyt on oikea mies oikealla paikalla.... Continue Reading →

Helsinki – ”mul’ on Jano”

Olen muutamaan otteeseen blogissa ja Instagramissa vihjaillut Lahtikko Radion seuraajasta ja nyt alkaa olemaan jotain konkreettista kerrottavaa. Jano-podcast alkaa pyörimään jossain vaiheessa kesäkuuta ja debyyttijakson jälkeen olisi tarkoitus julkaista kaksi podcastia kuussa. Mutta, hoidetaan ensimmäinen jakso nyt ensin eetteriin. Jano on minun, Anikó Lehtisen sekä Erkki Hämeen yhteinen projekti, jonka tarkoitus on ruotia alkoholimaailmaa milloin... Continue Reading →

Kuuma ja kostea päivä (Bryggeri) Helsingissä

Helle. Helvetin helle. Mitään muuta en osannut ajatella, kun hyppäsin linjabiilistä ulos Kampissa ja lähdin suuntaamaan kohti Sori Taproomia. Onneksi Helsingissä sentään tuuli edes hieman, sillä Lahessa ilma oli ollut todella kuumaa ja seisovaa – säätiloista puhuttaessa se EI ole hyvä asia. Pääsin muutaman sata metriä eteenpäin, kun ei vaan enää kiinnostanut. Mikään. Ainakaan kävely.... Continue Reading →

Kakola Brewing Company – naapurustopanimo esittäytyy

Teksti: Teijo Aflecht Kuvat: Markus Lehto Kakolasta kuuluu kummia. Samaan aikaan kun VR sekoilee Konepajansa kanssa, Turussa saatetaan kerrankin olla tekemässä jotain oikein. Kakolanmäelle entisen Kakolan vankilan alueelle rakentuva asuntokompleksi ei näytä jäävän ainoastaan rykelmäksi ökyasuntoja, vaan myös ulkopuolisia houkuttelevat ja moderniin asuinalueeseen kuuluvat trendikkäät ruoka- ja juomapalvelut tekevät hiljalleen tuloaan. “Pikku-Kaskis” Kakolan Ruusu oli... Continue Reading →

Tirra: CoolHead & Tuju – hapannaama, jälkiruokakahvit ja uusienglantilainen räjähdys

CoolHead Sour Verde | 5,5% | sour ale En saanut Sour Verdeä toissa viikolla Panemasta, mutta onneksi omat virheensä voi joskus korjata. Tirran hanasta valui nyt tätä St. Patrick’s Day -hassuttelua, spirulinalla värjättyä hapanolutta. Olihan se vihreää, mutta hyvin haaleasävyistä. Vedellä lantrattu päärynä-Mehukatti? Päärynää löytyi tuoksustakin, sellaista hapanta päärynäremmikarkkia. Hämääkö väri vai onko mausteena käytetty... Continue Reading →

WordPress.com.

Up ↑