Teerenpelin Panimon Erikoiset vastakkain: Nro 3 vs. 4

Jos latoisin heti tähän kärkeen faktat: Teerenpelin Panimon Erikoinen Nro 3 on lahtelaispanimon paras tuotos. Ja itse asiassa yksi Suomen parhaista oluista. Ikinä. Noin. Teerenpelin ”helppoa juotavaa helpoille ihmisille” -maineen tuntien eräät voivat kenties epäillä steitmenttiäni. Jos olet kuitenkin päässyt maistamaan kyseistä olutta, niin tiedät, etten ole väärässä. Ainakaan kovin paljoa. Kyseessä on siis tynnyröity... Continue Reading →

Neitsytmatka Alkon mediapruuviin

En ole oikein ikinä sisäistänyt sitä ajatusmaailmaa, että alkoholin nauttiminen tietyn kellonajan jälkeen olisi jotenkin hyväksytympää. Onko sillä oikeasti mitään väliä juotko vaikkapa lasillisen viiniä aamupalan yhteydessä tai minttushotin yökerhon tanssilattialla? Pakko kuitenkin samaan hengenvetoon myöntää, että Alkon mediapruuvin alkaminen kello yhdeksältä aamulla on jo hieman liioittelua – varsinkin näin ei-helsinkiläisen näkövinkkelistä. Kukko ei siis... Continue Reading →

Põhjala / Stillwater Artisanal Here Comes The Night Time – kuin savuna ilmaan

Põhjalan uho ja tuho. Aihetta on sivuttu pariin otteeseen tässäkin blogissa, joten en vaan enää jaksa. Tai ehkä ihan vähän. Vielä viime kesänä rankkasin virolaiset melko korkealle henkilökohtaisilla top-listoillani, mutta sitten tapahtui jotain. Jotain kuoli. Se innovatiivinen kikkailu, mikä teki Põhjalasta mielenkiintoisen panimon, menetti parhaan teränsä ja jälki on ollut sen koommin parhaimmillaankin tylsää. Erikoisuuden tavoittelu erikoisuuden... Continue Reading →

Tirra esittää: Fuller’s ystävineen

Fuller's. Siinäpä nimi, joka tunnetaan ympäri olutmaailman. Ja toki myös olutkuplan ulkopuolella, sillä harva on välttynyt perinnepanimon mainoskylteiltä esimerkiksi lähikuppilansa seinällä. Mutta vaikka Fuller, Smith & Turner -panimon syntysanat on lausuttu jo vuonna 1845, niin modernissa, ajoittain myrskyiseksikin yltyvässä olutilmastossa ei dinosauruskaan voi jäädä fossiilina lagereilleen tai aleilleen makaamaan. On pakko uusiutua, jos haluaa kilpailla myös siitä... Continue Reading →

Tirra – kaksi päivää, kaksi yötä

Yksi baari, kaksi päivää, viisi olutta. Tirran lauantaipäivä oli täynnä aurinkoa, hyvää seuraa sekä tuoretta olutta. Brewskilta taas muutama uutuus-IPA kylmäkaapissa, joten valinta oli helppo. Brewski Nemesis, IPA vai hedelmäcocktail? Tuhti smoothie, ilman sen suurempaa katkeroa... Ei kun, olihan siellä sittenkin panimolle ominainen havuöljyinen humalamuhju lasin pohjalla. Brewski onnistui taas. Istuskellessa hana ehti myös vaihtumaan... Continue Reading →

Lapin Panimo Josef K.

Luulin Josef K:n olevan ensikosketukseni Lapin Panimoon, mutta näköjään “mäntysuopaisen” Hipun olen joskus juonut jossain. Kannattaisikohan muistaa merkitä olutlistaan aika ja paikka? Tai siirtyä jopa Untappd-käyttäjäksi? Nääh. Pullo on saatu muuten OlutPOSTIlta, jos sillä jotain merkitystä on. 4,2%, vaaleahko savulager. Tuoksussa savustettua kalaa yrttipedillä. Tätähän nuuhkii mielellään. Prosentteihinsa nähden yllättävän tuhti ja rikas makumaailma jatkaa... Continue Reading →

WordPress.com.

Up ↑