Tuplasti kotiolutta: Panimo HIMA ja Olutsepän panimo

Kaksi kotiolutta, kaksi arvostelijaa. Panimo HIMA Esko, 3% mikro-IPA, vastaan Olutsepän panimo Ananas Saison, 4 %. Miksi juuri nämä kaksi laitettiin vastakkain? Siksi, koska ne löytyivät jääkaapista ja olutta teki mieli. Vieraana lyhyesti ja ytimekkäästi Fanni. Teemu: Olutseppä on ymmärtääkseni Arabianrannassa operoiva kotipanimo. Tai ehkä paremminkin kotipanija. Saison näyttää hyvältä, upealta jopa. Ananas kuuluu saisoniin.... Continue Reading →

Tirra: Pika-arviossa Tuju Barrel Aged Saison

Suomen ykköspanimo on jo jonkin aikaa kehitellyt tynnyröintiprojektiaan ja hiljalleen sen hedelmiä pystyy alkaa keräilemään. Hedelmää se tämä Barrel Aged Saison onkin, sillä hunajan ja kukkaisuuden rinnalta löytyy raikastavaa appelsiinia, hiivaista omenaa sekä kirpsakkaa sitrusta. Panimo itse kuvailee tynnyrisaisoniaan kuivaksi, mutta omaan suuhun ensikosketus on yllättävänkin makea. Loppupuolella viinitynnyrin puumaisuus kuivattaa palettia ja (puna)viininen liuku... Continue Reading →

Tirran männä viikon uutuuksia

Osa näistä on Tirran hanassa yhä, osa ei. Kannattaa aina tarkastaa päivitetty tilanne täältä. Alefarm Ordinary Lives | 6,8 % | NEIPA Eipä Alefarm petä. Tropiikkia; ananasta ja greippiä. Katkeroa ei juuri löydy, mutta jälkimaku on silti pitkä. Perustekemistä tanskalaisilta, mutta Alefarmin kohdalla se(kin) tarkoittaa erinomaista olutta. Brekeriet Saison Noble | 5,7 % | saison ... Continue Reading →

Noita Winery – urbaania viiniä ei-niin-urbaanista Fiskarsista

Mitä mielikuvia sinulle herää sanaparista suomalainen viini? Marjaisa tilaviini? Lähiöyksiön kylpyhuoneessa pulputtava kotiviini? Jorma? Se on kaikkia noita, mutta armon vuonna 2019 se on myös Noita. Noita Winery on Suomen ensimmäinen urban winery, jonka ensimmäiset viinit näkivät päivänvalon alkuvuodesta. Ja jos sosiaaliseen mediaan on uskominen, niin vastaanotto on ollut erittäin kiinnostunutta. Sosiaalinen media se minäkin... Continue Reading →

Porilaisten marssi Tirraan: Jälkipyykki

Järjestin viime lauantaina Porilaisten marssi Tirraan -nimisen oluttapahtuman yhdessä Moose on the Loose -panimon sekä tietysti Ravintola Tirran kanssa. Minifestari oli ilmeinen suksee, niin järjestävien tahojen kuin myös asiakkaiden vinkkelistä tarkasteltuna. Ja vaikka itse jouduinkin tekemään ounasteltua pidemmän päivän, niin kyllä se palkitsi nähdä täyden Tirran hymyillen nauttivan porilaisista oluista sekä illan pimetessä myös tanssilattian... Continue Reading →

Kotiolut: Ant Farm X Torikauppa Pupu Knock Out Saison – kohti kaupallisuutta?

I'm gonna knock you out Mama said knock you out Lahtelaiset Ant Farm ja Torikauppa Pupu ovat kolauttaneet kolpakkonsa yhteen, tuloksena yksi parhaista saisoneista, joita tämän maan kamaralla on tavattu. Tiedän, kovat on puheet, mutta niin on olutkin. Knock Out Saisonin idea sai alkunsa Pupun mainiosta Knock Out -luomumehusta, joka on kylmäpuristettu omenasta, selleristä, inkivääristä sekä... Continue Reading →

Panemassa, Uskossa ja muuta nauruhuumoria

Ei kahta ilman kolmatta. Gastro-messuilta pääsin hyppäämään suoraan spåraan, joka odotteli minua pysäkillä ja kolistelin muutamat pysäkinvälit kohti Kalliota. Ja kun siellä päin pyörii, niin tokkopa Panemaa kauemmas kannattaa oluelle lähteä. CoolHead olisi järjestänyt seuraavana päivänä olutretken Tuusulaan, johon sain kutsunkin, mutta koska en päässyt lähtemään, niin toivoin ekskursion oluita löytyvän baarista. Osittain kyllä, osittain ei.... Continue Reading →

Bryggeri Helsingin klassikoiden illallinen – viisi vuotta, muttei suotta

Viisi vuotta. Suunnilleen niin kauan on Bryggeri Helsinki komeillut torikortteleiden uumenissa. Viisi vuotta on ravintolapäällikkö Olli Majasen mukaan suunniteltu myös oluen ja ruoan yhdistäviä teemaillallisia. Viisi vuotta minun on pitänyt käydä syömässä Sofiankadulla. Ja kehtaavat vielä väittää, että hämäläiset ovat hitaita. Nyt olin kuitenkin istumassa Bryggeri Helsingin hämyisässä (tämän takia iso osa kuvista on ravintolan... Continue Reading →

Dorkaa ja karmeeta: Linden Brewery

Porista jaksetaan porista jatkuvasti Suomen Portlandina, mutta mitä tapahtuu vihulaiskaupunki Raumalla? Sitä en osaa sanoa, sillä en ole ikinä pitsinnypläyspaikkakunnalla vieraillut. Linden Breweryn el hefe, Mikko Linden,  lähetteli kuitenkin minulle tovi takaperin korruptiopaketillisen raumalaisia oluita, joiden avustuksella jouluaattomme muuttui vielä hieman hilpeämmäksi. Ei tip tap, joten tonttulakki... PÄÄSTÄ, ja jouluviiden ympärille pyörimään kuin naapurin rouvan... Continue Reading →

WordPress.com.

Up ↑