Panimo Hima Terho Pale Ale – Happee?

Panimo HIMAn kotioluiden perisynti on ollut hapettuminen. Useampikin potentiaalinen ”hittituote” on kyykännyt haukattuaan liikaa happea, ja varsinkin rusehtavan ruma väri on muutamaan otteeseen tiputtanut muuten hyvän oluen pisteitä. Jos siis pisteitä antaisin. Kotipanimo on toki huomannut ongelman myös itse, puoliammattilaisista voisi kuitenkin kai jo puhua, ja tämän uusimman oluen kohdalla nostanut kätensä ylös virheen merkiksi.... Continue Reading →

Porilaisten marssi Tirraan: Jälkipyykki

Järjestin viime lauantaina Porilaisten marssi Tirraan -nimisen oluttapahtuman yhdessä Moose on the Loose -panimon sekä tietysti Ravintola Tirran kanssa. Minifestari oli ilmeinen suksee, niin järjestävien tahojen kuin myös asiakkaiden vinkkelistä tarkasteltuna. Ja vaikka itse jouduinkin tekemään ounasteltua pidemmän päivän, niin kyllä se palkitsi nähdä täyden Tirran hymyillen nauttivan porilaisista oluista sekä illan pimetessä myös tanssilattian... Continue Reading →

Tirra: Etko & Tanker / Hiisi

Etko Grasshopper | 5,5% | APA Helsinkiläisen Etko Brewingin Grasshopper on runsaalla Citralla, on siellä Magnumiakin, humaloitu ja kafferilimetin lehdillä maustettu APA. Jo tuoksu kertoo, että kafferilimetin, eli ryppylimetin, lehtiä on lirvahtanut hieman liikaa soppaan: limenkuorimaisen raikkauden lisäksi esillä on runsaasti parfyymiä. Siis PALJON. Laventeli ja vanilja erottuvat ainakin tuon käryn seasta. Räväkän keski-ikäisen matamin... Continue Reading →

Stigbergets American Pale Ale Amarillo Citra – vanhaa koulua uusissa pulpeteissa

"Saisko Stigbergetsin oluita Tirraan?" Ei ole kerta tai kaksi, kun olen kuullut tuon kysymyksen. Tähän mennessä vastaus on kuitenkin aina ollut ei nyt, mutta nyt... Nyt Pien otti asian hoitaakseen ja toi pienen erän maineikkaan ruotsalaispanimon oluita Suomeen. Ja me otimme toki siitä satsista omamme. Ensimmäinen hanaan kiinnittetty olut oli American Pale Ale Amarillo Citra.... Continue Reading →

Tirra: Cloudwater A•W18 One-Off DDH Pale v1

Viimeistä Cloudwater-kegiä viedään tällä haavaa Loviisankadulla. A•W18 One-Off DDH Pale v1 on 5,5-prosenttinen DDH APA, eli sameaa tuplakuivahedelmämehua. Kuinkas muutenkaan. Kuten nimi kertoo, niin tämä on "kertalyöntiolut" syys-talvikaudelle 2018. Tuoksu on appelsiinin ja ananaksen riemuvoittoa. Kuten niilo22 sanoisi: "ON!" Maku himmailee hetken, tai oikeastaan loppuun saakka, sillä tuoksun antamat aromit eivät realisoidu suussa ihan niin intensiivisiksi kuin olisi... Continue Reading →

Club De Lay X Olarin Panimo Boomslang – Suomen paras bändiolut?

Suomen paras popyhtye ja Espoon paras panimo ovat yhdistäneet voimansa – tuloksena yksi maailman parhaista bändioluista.  Lahtelais-helsinkiläinen Club De Lay täyttää kymmenen vuotta ja sitä juhlistaakseen orkesteri, tai osa siitä, on käynyt panemassa juhlaoluen Olarin Panimon tiluksilla. Boomslang-nimi juontaa juurensa Club De Layn alkumetreille, sillä kyseessä on yhtyeen historian ensimmäinen kappale. Ja joku afrikkalainen myrkkykäärme Boomslang ilmeisesti... Continue Reading →

Ruosniemeläinen rantaraati

Kävimme Lahen Aikojen kanssa pyörimässä lahtelaisilla rannoille ja arvostelimme kohteet pistein 0-3 – desimaalit toki sallittuja. Nappasin mukaani rannalle myös ilmettään sekä nimeään uudistaneen Ruosniemi Breweryn lahjuspullot, jotka olivat jo aivan liian kauan odotelleet jääkaapin perukoilla vuoroaan. Suosittelen, että luet ensin Lahen Aikojen rantaraadin ja sitten vasta nämä olutarviot, jotka on blogille epätyypillisesti arvosteltu pistein... Continue Reading →

Panimo HIMA Nasu Siilitie Mango Pale Ale

Heti kärkeen tiedostusluontoista asiaa: Nimestään huolimatta tämä kotiolut EI ole kunnianosoitus Siilitien natseille, vaan kyseessä on HIMAn lähipiiriin kuuluvan henkilön/henkilöiden tupaantuliaisiin pantu APA (?). Siitä myös hauska "rakkausetiketti". Itse en tullut tupaan, mutta olutta voisin vilkaista. 5,9%, Citra, Simcoe ja Amarillo. Kikkana otsikonkin lupaamaa mangoa, jota Arden mukaan on käytetty keitossa niin tuoreena hedelmänä kuin... Continue Reading →

Tirra: CoolHead & Tuju – hapannaama, jälkiruokakahvit ja uusienglantilainen räjähdys

CoolHead Sour Verde | 5,5% | sour ale En saanut Sour Verdeä toissa viikolla Panemasta, mutta onneksi omat virheensä voi joskus korjata. Tirran hanasta valui nyt tätä St. Patrick’s Day -hassuttelua, spirulinalla värjättyä hapanolutta. Olihan se vihreää, mutta hyvin haaleasävyistä. Vedellä lantrattu päärynä-Mehukatti? Päärynää löytyi tuoksustakin, sellaista hapanta päärynäremmikarkkia. Hämääkö väri vai onko mausteena käytetty... Continue Reading →

WordPress.com.

Up ↑