Kahviharrastaja Perttu Willman: ”Lahti on kahvila- muttei kahvikaupunki” (Lahen Ajat)

Julkaistu Lahen Ajat -verkkolehdessä.


“Tällä hetkellä kovaa nousukautta elävät keskustan lukuisat kahvilat, jotka lisääntyvät viikoittain, ja joista ainakin osasta saa myös ihan tasokasta apetta”, näin kirjoitin reilu vuosi takaperin, kun ruodin Lahen Ajoissa Mastokaupungin ravintolaelämää. Kahviloiden esiinmarssi ei suinkaan pysähtynyt tuohon, sillä uusia tekijöitä on ilmaantunut Vesijärven rannoille useampia.

Mutta mitä niissä kahviloissa oikein nautitaan? Enää ei välttämättä tarvitse tyytyä tunteja seisoneeseen Saludoon ja päivän vanhaan rahkapullaan, sillä kahviloiden sortimentti on ottanut isoja harppauksia eteenpäin milloin raakakakkujen, milloin taas laadukkaiden viinien avustamana.n

Entäs kahvi? Puhutaan nyt kuitenkin kahviloista. Harva kun tietää, että Lahti on maan johtavia pienpaahtimokaupunkeja ja tuntuu, etteivät kahvilat ole osanneet hyödyntää paikallista paahtimo-osaamista. Vai ovatko?

”Onhan täällä kahviloita paljon, mutta kahvikaupungista Lahti on vielä kaukana”, alan asiantuntija Perttu Willman napauttaa istahtaessaan kauppahallin vielä uutuuttaan kiiltävän Sivuraiteen penkille.

Kokoaan suurempi

Intohimoisena kahviharrastajana tunnettu Willman on alalla vielä tuore kasvo, mutta sitäkin innokkaampi – tosin niinhän se taitaa usein mennä. Hän tilaa meille tiskiltä juomat, ja ennen kuin ehdin edes nauhuria pyöräyttää käyntiin, niin mies on tarinoinut jo prosyyrillisen verran asiaa etiopialaisesta kahvista sekä sen viljelyksestä.

Juomamme kahvi on Sivuraiteen yhteydestä löytyvän RAMS Roasters -paahtimon tuote, ja juuri RAMS on se suurin syy, miksi haastattelu on kauppahalliin sovittu.

Pitäjän uusimman ja pienimmän paahtimon lisäksi Lahdessa papuja paahtavat Niemessä operoiva Kahiwa Coffee Roasters sekä Askonalueella sijaitseva Bean & Burner, joka on niittänyt mainetta Caffi-tuotemerkillään.

”Lahti on kokoaan suurempi paahtimokaupunki. Suomessa on noin 35 pienpaahtimoa tällä hetkellä, eli Lahti on tosiaan siinä mielessä merkittävä tekijä. Bean & Burner tietysti se trendsetteri, sillä he ovat olleet aikoinaan luomassa koko kahvikulttuuria Suomeen. Pääkaupunkiseudullahan firman juuret ovat, nytkin kolme myymälää siellä suunnilla, mutta Lahdessa viihtyneet jo vuosia. Suomen parhaita kahveja paahtavat vuodesta toiseen. Kahiwa on kasvanut myös koko ajan ja Joonas (Reinikainen, omistaja) alkaa olla kova nimi. Pitää tosin muistaa, että pienpaahtimokahvi näyttelee hyvin minimaalista osaa tämän maan kahvinkulutuksesta.”

Päiväkahviseuraa?

Perttu Willman innostui kahvista oikeastaan vahingon kautta. Hän kierteli Lahden alueen kahviloita ja nappasi niistä kuvia Cofficted-nimellä kulkevalle Instagram-tililleen. Pari vuotta takaperin miehen tie vei sitten Apulandian kahvilaan, jossa tiskin takaa löytyi tuotteensa tunteva työntekijä.

”Siellä oli kenialainen viljelijä käynyt aiemmin paikallakin ja nauttimani kahvin paahtajaksi kerrottiin lahtelainen Kahiwa. Kahvi oli todella hyvää ja ne tarinat juoman ympärillä alkoivat kiehtomaan yhä enemmän. Viimeistään vierailu Kahiwalle avasi silmät, että kahvi taitaa olla muutakin kuin sitä marketin tiiliskiveä”, Willman muistelee harrastuksensa alkuvaiheita.

Kuten sanottua, Willman on kierrellyt Lahden alueen kahviloita läpi ja tarkastelee niiden valikoimaa hieman eri vinkkelistä kuin tavan tallaaja. Herääkin kysymys, että saako harrastaja kaupungissa kahvia juodakseen. Missä mies itse tyydyttää kahvihampaansa vaativan kolotuksen?

”Olavi on ehkä tärkein. Sitten tämä Sivuraide ehdottomasti. Kolmantena voisin mainita torin laidalta Tryffdelin. Sieltä olen saanut hyvät kahvit joka kerta. Pitää nostaa esille sinnikäs yrittäjä, eli Frappua. Kahvikioski seisoo torilla oli ilma mikä tahansa. Sokokselta löytyy heidän piste myös. Viimeisenä vielä sataman Kahvila Kariranta, josta saa hyvän kahvin kaveriksi hyvät nisut”, asiantuntija listaa.

”Kaikista muista saa lahtelaisten paahtimoiden kahvia paitsi Frappuasta”, kuuluu vastaus kun kysyn paikallisen kahvin saatavuudesta.

”MeaManna, Tirra, Pirske… Onhan noita muitakin nykyään. Onneksi. Ja kotiin pystyy ostamaan useammasta paikasta; Olavi, Tirra, Cocoonhouse, Teeletti, Petit St Louis ja lista jatkuu.”

Etiopian pelloilta Esson baariin

Kahvimyllyn tasainen hurina sekoittuu yllättävänkin hektisenä näyttäytyvän kauppahallin hälinään, mutta peränurkan sohvaryhmä on hiljainen soppi, josta on helppo seurailla ohitse kiitäviä hahmoja. Perttu Willman kertookin, että kahvin ohella yksi tärkeimmistä syistä käydä kahviloissa on ihmisten tarkkailu.

”Se rauhoittaa.”

Itse olen jo ehtinyt juomaan kuppini miltei tyhjäksi, mutta Willman antaa kahvin asettua ja reagoida hapen kanssa. Hedelmiä sekä marjoja hänen mukaansa pitäisi juomasta löytää. Eikä mies valehtele, sillä oma suu äkkää jopa tumman oluen mieleen tuovaa paahteista marjaisuutta.

”Etiopialainen kahvi on ollut pitkään pinnalla. Se on usein hyvää ja monipuolista makumaailmaltaan. Hedelmäistä”, Willman analysoi.

Vaikka erikoiskahvi, specialty coffee, on Willmanille sydämen asia, niin mies ei myöskään sylje kuppiin esimerkiksi ”Esson baarin” pannujen äärellä.

”Juon kaikkea kahvia. Toki kun kotona keitän, niin se on parasta mahdollista. Specialty coffeesta puhutaan tosiaan silloin. Vuoden aikana muistan kaksi kertaa jättäneeni kahvin juomatta. Ne ovat olleet jo oikeasti tosi pahoja huoltamolitkuja”, hän naurahtaa.

Pyyhkäiseekö kolmas aalto mukanaan?

On käynyt jo selväksi, että Lahti ei pienpaahtimoistaan huolimatta ole kahvimekka, mutta Willman ei myöskään anna puhtaita papereita millekään muulle suomalaiselle kaupungille kun puhutaan harvinaisempien kahvilaatujen saatavuudesta.

”Ikävä kyllä se on verkkokauppojen puoleen yleensä käännyttävä. Suomessahan on sellainen firma kuin Slurp, periaatteessa kahvin kirjakerho. Toimittavat kerran tai kaksi kuukaudessa kahviharrastajille tai siitä ylipäätään nauttiville postissa uuden paketin pienpaahtimotuotteita.”

Perttu Willman ei osaa sanoa, ovatko lahtelaiset, tai suomalaiset, tarpeeksi tietoisia maan pienpaahtimoiden laadukkuudesta. Tietysti voi myös väittää, että harva suomalainen tietää edes, mitä termi pienpaahtimo tarkoittaa. Asiantuntijan mielestä koko aika ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan, ja esimerkiksi ruoka- sekä olutkulttuurin nousun myötä kahvikin on saamassa oman jalansijansa.

”Kahvin ’kolmas aalto’ on nyt hyvää vauhtia käynnissä. Ihmisiä kiinnostaa uusien makujen lisäksi yhä enemmän se matka viljelyksiltä kuppiin. Missä se on viljelty, kuka sen on viljellyt, miten se on paahdettu… Välissä voi olla jopa satakin henkilöä, jotka ovat sitä tuotetta käsitelleet.”

”Isotkin tekijät ovat alkaneet tekemään erikoisempia eriä, sesonkikahveja. Nykyään ihan peruskaupasta voi löytyä mylly, jolla saa itse jauhaa paikan päällä papunsa. Ihan kiva, että marketeista saa pienpaahtimokahveja, mutta niissä on vaan se tuoreusaspekti. Kahvin pitäisi olla mahdollisimman tuoretta, olutpuolelta vaikkapa NEIPA on hyvä verrokki. Ostakaa kahvinne mieluummin tuoreena paahtimoilta, kahviloista tai erikoiskaupoista”, Willman vinkkaa.

Määrää tai laatua

Jos haluaa tutustua kotimaiseen kahvikenttään laajemmin, niin erilaiset alan tapahtumat ovat siihen omiaan. Kahveja on viljalti tarjolla, niitä saa pieninä maisteluannoksina ja ne ovat varmasti tuoreita. Paahtajat, harrastajat ja miksei ihan vaan yleisesti kahvinjuovat kokoontuvat seuraavan kerran Lappeenrantaan, jossa paikallinen Lehmus Roastery isännöi Paahtimopäiviä lauantaina 25. toukokuuta. Mukana on myös Kahiwa sekä Inka Paahtimo Kouvolasta.

”Paahtimopäivät on tapahtumasarja, joka leviää hiljalleen ympäri Suomen. Helsinki Coffee Festival on sitten se vuoden päätapahtuma. Ulkomailla ainakin Tallinnassa sekä Berliinissä on iso suomalaisedustus festivaaleilla. Specialty Coffee -yhdistyksen järjestämiä kilpailuja unohtamatta. Niissä olen nyt itsekin ollut puuhamiehenä.”

Lahteen Willman ei usko ihan hetkeen syntyvän aiheen ympärille rakentuvaa tapahtumaa, mutta näkee, että osana jotain suurempaa kokonaisuutta pienpaahtimoille löytyisi varmasti oma lokeronsa.

”Esimerkiksi Helsingin Kahviviikon etäpesäkkeenä Lahti voisi toimia. Isommassa mittakaavassa en usko, että kaupunki on vielä valmis. Kultakatriinat ja juhlamokat hallitsevat kenttää liikaa, määrä korvaa edelleen laadun”, hän kuittaa, ja noutaa meille tiskiltä vielä espressot myllyn jyrähtäessä käyntiin jossain taustalla.

Aikaisemmin nautittu etiopialainen kahvi on espressoksi tiivistettynä selvästi erilainen makuelämys. Siinä missä edellinen kuppi oli ollut täynnä pehmyttä paahdetta sekä hentoa marjaisuutta, niin espresso syöksyy suuhun kuivatun goji-marjan mieleen tuovalla intensiteetillä.

”Mitä vaan, mikä pärähtää”, naureskelen metsästäessäni viimeisiä espressotippoja kupin pohjalta.


Perttu Willmanin vinkit parempaan kahviin: 

1.     Hyvä kahvi ei kaipaa maitoa tai sokeria.
2.     Mitä enemmän kahvi on hapen kanssa tekemisissä, sitä nopeammin se pilaantuu. En suosittele säilyttämään kahvia siis esimerkiksi peltilaatikossa, kuten monet tekevät.
3.     Jos haluaa juoda kahvinsa vahvana, niin suosittelen tummempaa paahtoa tai sitten rehellisesti voimakkaamman makuista kahvia. Se, että ihmiset laittavat keittimeensä lisälusikallisia kahvia, ei auta mitään. Lopputulos on vain kitkerämpi, pahan makuinen kahvi.
4.     Puhtaat laitteet. Eli laitteiden puhdistus jokaisen käyttökerran jälkeen

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

WordPress.com.

Up ↑