Salama Brewing Company: Keltanokkainen manifestijukeboxi, joka ei turhia nöyristele (Olutposti)

Julkaistu Olutpostin verkkolehdessä


”Espoo! Yhtä aito ku tekodicki ja kaks lesboo”, riimitteli MC Taakibörstä PL 2000 -kulttikappaleellaan. Nykypäivänä kyseistä sanoitusriviä voi pitää seksuaalivähemmistöjä loukkaavana, mutta piileekö taustalla kuitenkin totuus Espoosta? Onko ”epäkaupungiksikin” tituleerattu jättiläinen epäaito ja vailla omaa identiteettiä?

Jos kysymystä tarkastelee vuonna 2019 olutlasit silmillä, vastaus on helppo ei. Suomen toisiksi suurin kaupunki on nimittäin kuin varkain noussut yhdeksi maan virkeimmistä sekä mielenkiintoisimmista pienpanimokeskittymistä: Olarin Panimo, Fat Lizard, Lumi Brewing, Espoon Oma Panimo, Masis Brewery sekä Alberga Brewing. Kaksi jälkimmäistä tosin niin kutsuttuja kiertolaispanimoita.

Nyt tuo nimilista kasvaa yhdellä, kun espoolainen Salama Brewing Company esitteli ensioluensa viime perjantaina (8.2.) Helsingin BrewDogissa. Elektro IPA ja Electrocution DIPA iskettiin hanaan kiinni ja näin Suomi sai taas merkitä uuden pienpanimon olutkartalleen.

Mutta onko laitumella vielä tilaa temmeltää vai tulevatko debytantit salamina paikalle? Olutposti kyseli Salama-nelikolta kuulumiset hieman ennen h-hetkeä.

Johannes Järvinen (byrokratia ja myynti): Markkinathan on analysoitu ja Suomessa ei ole vielä saturaatio tapahtunut. Salamaa ei ole perustettu vain Suomen markkinat mielessä, mistään harrastuksesta ei siis ole kyse. Sanoisin, että Suomen markkinat alkavat vasta kehittyä. Esimerkiksi Fat Lizard on ensimmäisiä, jotka ovat vieneet brändäyksen ihan uudelle tasolle ja ovat vahvoja sosiaalisessa mediassa. CoolHead lähti tuottamaan moderneja hapanoluita ja perään IPOja. Tuju on piristänyt valtavasti IPA-skeneä ja oma suosikkini Maistila laittaa belgihiivat töihin. Kyseessä on oikeastaan startup-ala, jossa pienet ja ketterät yritykset sparraavat ja auttavat toisiaan.

Christian Holmlund (toimitusjohtaja): Meillähän on edelleen vähemmän panimoita per kapita kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kun tähtäin on ulkomailla, niin Suomen markkinoiden koko ei ole rajoittava tekijä ja aina laadukkaalle tuotteelle on kysyntää.

Ville Saarikoski (brändivastaava): Vaikka pienpanimobuumi Suomessa on kehittynyt valtavasti viimeisen viiden vuoden ajan, niin en ole ollut muutamaa panimoa lukuun ottamatta tyytyväinen kotimaisten panimoiden brändäykseen. Tai siihen, miten ne stereotyyppisesti määrittelevät millainen panimon kuuluisi olla. Liian paljon nostalgiaa, kliseitä ja kansallisromantiikkaa. Näen tämän myös yhdeksi pääsyyksi siihen, miksi Suomesta ei ole noussut uuden aallon maailmanluokan kansainvälistä tekijää, kuten esimerkiksi useammasta muusta pohjoismaasta. Suomessa on täten huutava pula panimolle, joka niin brändin kuin oluen laadun suhteen yltäisi samalle tasolle kuin vaikkapa naapureidemme eliitti: Omnipollo, Mikkeller, Beerbliotek, Dugges, To Øl, Alefarm, Põhjala…

Suomeen mahtuu vielä tusina maailmanluokan panimoa, mutta ei yhtään lisää huonolaatuisia. Markkina saattaa Suomen sisällä jopa lopahtaa, jollei tasoa nosteta nopeasti. Muuten ulkomaalaiset trendipanimot korjaavat kermat kakun päältä. Salama Brewing Co. on todellinen projekti edistää suomalaista olutkulttuuria sekä panimoskeneä. Lähdetään tosissaan haastamaan sitä, miten suomalainen panimo kuuluisi määritellä.

Entä jos miettii vielä paikallisemmin. Espoo on kasvanut selvästi olutkaupunkina viime vuosina, mutta minkälainen kotikaupunki se on teille?

Ville: Yrityksille, jotka haluavat perustaa panimon, Espoo on lähes täydellinen sijainti pääkaupunkiseudulla. Siinä missä Helsingistä on lähes mahdotonta löytää sopivia tiloja korkeiden vuokrien tai vaikeiden vuokraisäntien takia, Espoo tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja edullisin hinnoin sekä loistavilla logistiikkayhteyksillä koko Suomeen. Ja ulkomaillekin. Espoosta löytyy myös paljon samantyyppistä startup-firmaa, joiden erikoisosaaminen liittyy suoraan panimoalaan tai on helposti sovellettavissa käyttöön.

Mihin markkinarakoon Salama haluaa iskeä? Ensin Espoo, sitten…?

Ville: Salama Brewingin markkinarako on olla kansainvälinen huippupanimo. Meillä ei ole mitään kiinnostusta lähteä raadolliseen kilpailuun Suomen ruokakauppojen hyllytilasta. Sillä tämä olisi liian suuri kompromissi oluen laadun suhteen. Korkealaatuiset oluemme tulevat kansainvälisesti löytymään niihin erikoistuvista baareista, bottle shopeista sekä nettikaupoista.

Teidän debyyttioluenne julkaistiin tosiaan perjantaina. Sieltä ilmestyi IPA sekä DIPA. Monessa eri yhteydessä on puhuttu IPAn kuolemasta ja osa suomalaisista kuluttajista tuntuu jo kyllästyneen siihen, että panimoiden ensimmäiset oluet ovat ”aina niitä diipadaapoja”. Salaman mielestä IPA ei kuitenkaan ole lähelläkään haudan reunaa?

Jaakko Ailio (pääpanija): Vaikeahan sitä on sanoa, kauanko IPA-buumi vielä kestää. Mutta vaikeaa on myöskin kuvitella tällä hetkellä sellaista aikaa, jolloin harrastajia ja ihmisiä yleisesti ei kiinnostaisi vahvasti humaloidut oluet. Ehkä sekin aika kuitenkin vielä tulee, kuka tietää?

Christian: Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta en usko että IPA on mihinkään katoamassa tai joku sitä syrjäyttämässä. IPAlla on pitkä historia ja se on oiva alusta tarjota makuelämyksiä ja haastaa panimoiden luovuus.

Edustavatko nämä ensioluet enemmän modernimpaa ”mehulinjaa” vai kenties perinteisempää osastoa?

Jaakko: Varmasti nuo debyytti-IPAt, kuten muutkin tulevat IPAt ja DIPAt, ovat jollain tapaa enemmän moderneja kuin jotain muuta.

Christian: Tarkoitus on tehdä monenlaisia oluita, mutta suuntaus on ehkä kuitenkin modernimpiin IPOihin. Onko mehumaisuus sitten oikea termi, se on toinen asia.

Sosiaalisesta mediasta urkin tiedon, että olette jonkinlaista tynnyröintiprojektia myös aloittamassa. Uskallatteko paljastaa siitä vielä enempää?

Jaakko: Joo, tulevaisuudessa on tulossa tynnyrikypsytettyä imperial stoutia, tynnyrissä muhineita soureja sekä varmaan jotain tynnyrissä käynyttä bretta saisoniakin. Tynnyreiden kanssa keksitään varmaan kaikkea kivaa.

Salama Brewingin graafinen ilme on positiivisella tavalla erottuvaa kotimaisella olutkentällä. Katutaidetta ja sarjakuvaa olen ainakin itse löytävinäni. Miten tärkeä brändi teille on?

Ville: Kuten jo aiemmin sivusin aihetta, panimona haluamme huomattavasti enemmän brändiltä ja grafiikalta kuin standardi suomipanimo. Haluamme luoda jotain, joka edustaa modernia urbaania kaupunkikulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Tämän takia näemme panimomme myös alustana ja näytekaappina samoin ajatteleville brändeille sekä yksilöille. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä muiden panimoiden, tapahtumien, organisaatioiden, yritysten ja luovien yksilöiden kanssa, jotka jakavat intohimoisesti saman vision tulevaisuudesta. Suomen panimoskene tarvitsee kunnon olutmyrskyä, jotta laatua niin tuotteen kuin brändäyksen puolella saadaan nostettua sille tasolle, että pienpanimomme nousevat kansainvälisen craft beer -skenen aallonharjalle. Toivon, että Salama pystyy tulevaisuudessa kirittämään myös muita panimoita vaadittavalle tasolle.

Jo panimon ensimmäisen vuoden aikana Suomen markkinat tulevat kokemaan kansainvälisemmän ja modernimman tavan brändätä olutta. Emme aio missään vaiheessa jämähtää johonkin tiettyyn formaattiin tai graafiseen ilmeeseen kuten moni panimo Suomessa tekee. Eri artistien kanssa luomme nahkamme olut kerrallaan ja annamme visuaalisen ilmeen kehittyä yhtä kokeellisesti ja ekstravakantisti kuin oluemme. Teemme tämän kuitenkin niin, että itse brändi pysyy tunnistettavana. Luomme modernin taiteen ja oluen avioliiton. Etikettimme ja oheistuotteemme tulevat olemaan urbaanin katumuodin tavoin limited edition -julkaisuja, joita ihmiset vaihtavat ja myyvät uudelleen niiden nousevan markkina-arvon takia.

Koemme some-viestinnän ja markkinoinnin tärkeäksi osaksi kehittää panimon toimintaa ja luoda yhteisöllisyyttä sen ympärillä. Senpä takia haluamme pitää ihmiset jatkuvassa luupissa siitä, mitä panimolla päivittäin tapahtuu, miten voi olla osa sitä ja miten panimon ulkopuolinenkin ihminen voi siihen vaikuttaa. Emme aio olla muovinen brändi, jonka päätökset ja henkilöt pysyvät seinien takana vaan täysin kosketeltavissa sekä helposti samaistuttava yhteisö, jonka toimintaan ja tapahtumiin ihmiset haluavat osallistua.

Loppuun vielä hieman kevyempää hömppää. Pääsette suunnittelemaan juhlaoluen Vicky Rostin ja Teemu Selänteen ”Sata Teukka Salamaa” -jääshow’hun, minkälainen paketti olisi kyseessä?

Ville: Oluen teemaksi laitetaan kirjailija Hannu Salamaa kunnioittaen ”Juhannustanssit”. Tämä olut on luonteeltaan sensuroimaton ja toimii sananvapauden ilmapuntarina. Salama Brewingin lisäksi Teukka ja Vicky ovat myös näiden aiheiden edelläkävijöitä.

Juhannustanssit on Unfiltered Quadruple Dry Hopped Imperial Wild Lambic, jonka on annettu villibakteroitua (sic) kansan suosiossa olevassa heinäladossa useamman juhannuksen ajan. Sen takia olut saattaa aiheuttaa sitä nauttivassa, muuten sivistyneessä, yksilössä häiriintyneitä ajatuksia tai käytöstä.

Johannes: Vicky Rosti on hemaisevan seksikäs punapää, joten sopii hyvin inspiraatioksi voimakkaasti humaloidulle red alelle. Oluen nimen pitää olla The New Boss, ja sitä tehdessä katsellaan vanhalta VHS-kasetilta Teemu Selänteen tulokaskauden kaikki maalit. Oluen prosenteiksi tulee sopivasti 7,6 maalimäärää muistellen.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

WordPress.com.

Up ↑