Olutposti: Brädi ja räppijuomien lyhyt oppimäärä (sensuroimaton)

Julkaistu Olutposti 4/18 -lehdessä Pitkä huikka ruskeaan paperipussiin kääritystä litraisesta olutpullosta, ringissä kiertävän sätkän makea yrttisyys leijailee ilmassa ja savumuurin takaa kuuluu mantranomaisesti termejä kuten homie sekä esé. Vaikka ensilukemalta kuvailtu tilanne voisi olla mistä tahansa 90-luvun alun amerikkalaisesta gangsta rap -videosta, niin todellisuudessa savuvana sekä oluen tahrimat kengänjäljet vievät meidät milleniumia jo kuumeisesti odottavaan... Continue Reading →

Keittolounas: Bar Nova – markkinatumu (Lahen Ajat)

Julkaistu Lahen Ajat -verkkolehdessä Keittolounas palaa muutaman lähiösyrjähypyn jälkeen keskustan kehyksille ja hyökkää suoraan surman suuhun, Aleksanterinkadun Bar Novaan. Nova oli aikoinaan jokusen vuoden lähibaarini, mutta taisin käydä silloin yhden ainoan kerran oluella. Tai nyt kun tarkemmin muistelen, niin viinillä, sillä kippolan ruotsinlaivoilta tuttu hanaviinilaite kiehtoi pienessä nousuhumalassa. Onhan se nyt törkeä idea kaataa viiniä... Continue Reading →

Tirra: Stigbergets / Collective Arts Brewing Brak 

Tällä erää Loviisankadun viimeinen Stigbergets-tankki näyttäytyy hyvin samankaltaisena kuin toissapäiväinen Olarin Mic Check. Molemmat marjalla maustettuja (Brak mustikalla) berliner weisseja, molempien alkoholiprosentti leijuu hieman siinä neljän yläpuolella (Brak 4,5%) ja molemmista tulee mieleen vispipuuro. Mutta, siinä missä olarilainen oli raikkaan marjainen hapanolut ilman sen suurempia makeiluja, niin Stigbergets (yhdessä kanadalaisen Collective Arts Brewingin kanssa) vie... Continue Reading →

Olutposti: Yhden yön juttu Karhukaupungissa

Teksti julkaistu Olutposti 3/18 -lehdessä osana Olutkapunki Pori -juttukokonaisuutta.  Fordin nokka oli käännetty kohti Poria jo vajaa pari tuntia takaperin, mutta vasta Forssan Autokeitaan kohdalla takapenkiltä kuului ensimmäinen ”tsuhhh”. Olimme siis päässeet Lahdesta reilusti yli sata kilometriä, ennen kuin ensimmäinen korkki aukesi. Kai pissahädän pelko oli liian suuri. Itsekin korkkasin varovasti repussa hölskyneen savuoluen, joka... Continue Reading →

Maista Tirra: Tummien oluiden tulkit – talvikauden viimeinen tasting 8.3.

Vielä on talvea jäljellä, vielä tulee mustia oluita. Vaikka Suomi valmistautuu jo ottamaan kevään rintoihinsa, niin Maista Tirra haluaa sukeltaa kerran vielä pimeyteen ennen valon ylivaltaa. Tummien oluiden tulkkeina toimivat totutusti Kari Puttonen sekä Teemu Lahtinen. Perjantaina 8.3. Maista Tirra maistattaa yleisölle viisi olutta (nimikkeet ilmoitetaan myöhemmin), joiden jokaisen kohdalla musta on korrekti termi. Eroaako... Continue Reading →

Tirra: Olarin hapanolutdebyytti ja Tujun “vanhan koulun” IPA

Olarin Panimo Mic Check: Berliner Weisse Olarin Panimo teki ensimmäisen berliner weissensä. Itse asiassa ensimmäisen hapanoluensa. Ja debytanttihan on pirun pirtsakka olut. Mic Check -sarja on Olarin ”kokeellisten oluiden sarja”, joka tällä kertaa on siis vetänyt panimon naamat happamiksi. 4,1-prosenttiseen berliner weisseen on mausteeksi tösäytetty mustaherukkaa, joka ainakin omaan suuhun on usein hyvinkin sopiva pari... Continue Reading →

Porilaisten marssi Tirraan: olutlistat (hinnasto lisätty)

Porilaisten marssi Tirraan -oluttapahtuman juomalistat löydät alta. Tirran lavalle pystytettävälle tiskille tulee yhteensä kahdeksan hanapaikkaa, joten kaikki porilaiset kegit ovat yhtä aikaa kiinni. Sahti sekä pullot ja tölkit löytyvät samasta pisteestä. Toki ravintolan oma tiski palvelee myös asiakkaita. Oluiden annoskoot ovat: 0,2l, 0,33l sekä 0,5l. Porilaisten marssi Tirraan lauantaina 23.02. Ravintola Tirrassa, Lahden Loviisankadulla. Tapahtuma on... Continue Reading →

Ruosniemi Vuorineuvos Salted Caramel – ”omnipolloaaninen sivumakukalja”

Kaksi vuotta sitten ihastuin Ruosniemen Salted Carameliin, miltei 10-prosenttiseen imperial stoutiin, joka oli maustettu nimensä mukaisesti karamellilla (kinuski?) sekä suolalla. Salted Caramel oli Oluthuoneiden kuukauden oluena tammikuussa 2017 ja muistan juoneeni sitä Angleterressä peräti kolme tuopillista putkeen. Niin hyvää se oli. Vanhalla blogipohjalla kuvailen olutta seuraavasti: Suolaista ja makeaa; suolaista toffeeta sekä makeaa salmiakkia. Paksua... Continue Reading →

Salama Brewing Company: Keltanokkainen manifestijukeboxi, joka ei turhia nöyristele (Olutposti)

Julkaistu Olutpostin verkkolehdessä.  ”Espoo! Yhtä aito ku tekodicki ja kaks lesboo”, riimitteli MC Taakibörstä PL 2000 -kulttikappaleellaan. Nykypäivänä kyseistä sanoitusriviä voi pitää seksuaalivähemmistöjä loukkaavana, mutta piileekö taustalla kuitenkin totuus Espoosta? Onko ”epäkaupungiksikin” tituleerattu jättiläinen epäaito ja vailla omaa identiteettiä? Jos kysymystä tarkastelee vuonna 2019 olutlasit silmillä, vastaus on helppo ei. Suomen toisiksi suurin kaupunki on... Continue Reading →

WordPress.com.

Up ↑