Hedbergiaaninen olutarvio: Hedönist Rudolf’s Red Mule

Se olis joulu ohi, kuten mahasta näkyy, ni sikahan minä olen. Eiku siis sika syötiin. Ei siis mua, vaikka laihiksella tässä ollaan. Jojolaihuttaja, jou jou, häshtäg yolu. Höh höh. Prööt prööt vaan, vähän lanttulaatikkoo lautaselle ja perästä kuuluu, hahah *Sami hölskyttää mahaansa ja yleisö heräilee hekottelemaan*. Tuli välipäivinä oltua radalla, kukas muu oli? Siellä nousee... Continue Reading →

Maista Tirra! -tasting perjantaina 25.01. – Mitä on IPA?

Järjestyksessään toinen Maista Tirra! -tasting kysyy mitä on India pale ale. Onko se Tomi Björckin sanoin "intialaist bissee", amerikkalaista hapatusta, brittiläistä perinnejuomaa vai jotain ihan muuta? IPA-buumin on ennustettu hiipuvan milloin kenenkin kristallipallosta, mutta loppua ei vain näy. Isotkin panimot vasta heräilevät tyylin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Mutta mistä IPA tuli ja miksi siihen rakastuttiin? Perjantaina 25.01.... Continue Reading →

Zagovor Trafaret – imperiaalinen jälkiruoka-gose

Venäjä on VIELÄ hieman tuntemattomampi nimi olutkentällä, mutta suurvaltion sopukoissa kuitenkin kiehuu (tämän voi toki ymmärtää monellakin tavalla) muitakin keitoksia kuin baltikoita tai viinalagereita. Zagovor edustaa noita uusia tuulia, sillä muutaman vuoden ikäisen moskovalaispanimon voisi sanoa olevan nousukiidossa. Myös täällä länsinaapurin puolella. Zagorovin ajankohtaisuudesta kertonee paljon se, että panimo teki Suomi-debyyttinsä CoolHeadin masinoimilla Craft Beer Garden... Continue Reading →

Sanottua: Maistila Rasputitsa

Lahen Teerenpelissä ei hetkeen ole ollut mitään uutta ja mielenkiintoista tarjolla, joten tieto Maistilan Rasputitsan saapumisesta kylmäkaappiin oli mieluinen. Jopa Suomen paras imperial stout -lausunto on kuultu kyseisen juoman yhteydessä. Pakkohan se oli siis käydä itsekin testaamassa. Vuoden ensimmäinen päivä oli jo kääntynyt yöksi, kun satunnaisesti yhteen kerääntynyt kolmikkomme astui Teerenpelin tiskille: "Kolme Rasputiinia, eiku... Continue Reading →

Biisei ja bissee: Erkki Häme / Pien

Kuva: Oskari Sarkima Moi. Mä oon Erkki. Tämä on Biisei ja bissee. Tälleen Teemu sanois, ja tää on sen alusta, joten se on osuva tapa aloittaa. Mun lempinimiä on ’NEIPA BOI’, ’Suomen seksikkäin olutkauppias’, ’Teemun ja Anikon erotuomari’ sekä ’Orimattilan Erkki’, vaikka oon käynyt siellä vaan kerran. Pitkä tarina. Teemu valitsi mulle aiheeksi ’Pieni’. Olen... Continue Reading →

Tirra: Alefarmin ja Fuerst Wiacekin DDH-uutuudet

Alefarm Pinnacle | 8,5% | DIPA Alefarmista on nopeasti kehkeytynyt yksi lempi IPA-panimoistani ja tanskalaiset tekevät sen taas. Nätin samea NEDIPA on niin tukossa sateen kastelemasta raikkaasta tropiikista, että allergikkoja heikottaa. Ananas, greippi, appelsiini, mango, pango, bingo ja bongo. Mäntymetsäistä katkeroa, yllättävän paljonkin, hedelmäsokerisia irtokarkkeja ja silkkaa mehustelua. Ihana olut. Fuerst Wiacek Gum Drop | 6,8%... Continue Reading →

Tirran vuosi paketissa – tänä vuonna se paketti on entistä kovempi

Tirran ensimmäinen kokonainen craft beer -vuosi on nyt taputeltu. Se on taputeltu kosteissa merkeissä, sillä viimeisen vuoden aikana on menty huimasti eteenpäin – ja matka jatkuu. ISO kiitos siis kaikille janoisille asiakkaille, jotka ovat löytäneet Loviisankadun juottopaikan ja rakastuneet mehu-IPOihin, hapanoluihin sun muihin muotilitkuihin. Lahti on totta tosiaan noussut takaisin olutkartalle. Armon vuosi 2018 kuitenkin oli... Continue Reading →

WordPress.com.

Up ↑