Teemu Almen: “Kohta me ollaan kaikki homoja ja vegaaneja” (Lahen Ajat)

Julkaistu Lahen Ajat -verkkolehdessä


Mitä yhteistä on kahvilakulttuurilla ja veganismilla?

Miehen saapumisen äkkää jo kaukaa: pitkä parta, vartalon peittävät tatuoinnit sekä tikkiin treenattu kroppa herättävät huomion peruslahtelaisen keskustakulkijan joukossa.

Teemu Almen astelee Wine Cafe Olavin terassille pahoitellen myöhästymistään, sillä hän on vapaapäivän kunniaksi sekoillut aikatauluissa. Myös kaksi peräkkäistä lounasta sekä huonosti nukuttu yö ovat haukanneet miehen energiatasosta leijonanosan. Mutta kiirehän tässä epävalmiissa maailmassa ei ole, joten annan Almenin hakea sisältä juoman ja rauhoittua hetken, ennen kuin käynnistän nauhurin.

Almen, lempinimeltään “T-Boy”, on toiminut lahtelaisten hovilävistäjänä Rautatienkadulla jo kaksikymmentä vuotta – ensin hieman arveluttavassakin maineessa olleen Igorin työjuhtana ja vuodesta 2007 oman The Clinic -liikkeensä johtajana.

Nyt uudet tuulet ovat kuitenkin ottaneet tatuointi- ja lävistysstudion kantaakseen, sillä vuokrasopimuksen päättymisen myötä Almenin miltei kaksikymmentä vuotta kestänyt ura Rautatienkatu 9:ssä loppui, ja Clinic vaihtoi osoitteekseen Vesijärvenkatu 36:n. Ihan siihen Vesku 36 -baarin kainaloon.

– Olihan se muutto outo ja jopa herkistävä hetki. Ajattelen nykyään kuitenkin niin, että muutos on hyvästä, eikä ole hyvä jäädä liian pitkäksi aikaa kiinni vanhaan.

Meidän ei ollut kuitenkaan tarkoitus puhua niinkään Almenin työstä, vaan siitä, mitä mies tekee klinikan ulkopuolella. Kylän viralliseksi vegaaniksikin tituleerattu T-Boy kun on melko näkyvä hahmo Lahdessa ilman lävistysneulojakin: pari vuotta sitten Instagramin haltuun ottanut Almen tunnetaan mm. hermeettisen vegaanisesta elämäntavastaan, kivenkovasta kuntosaliharjoittelustaan sekä kahvilapönötyksestään.

“Törötyksestä”, Almen huikkaa väliin, kun käytän väärää termiä. Yhtä kaikki, hän on vakiokasvo keskustan kahviloissa ja esimerkiksi haastattelun näyttämämönä toimiva Olavi on tullut tutuksi. Vähän väliä myös käsi nousee reippaaseen tervehdykseen, kun joku miehen monista tuttavista kävelee terassin ohi.

– Olavissa sijainti on paras, jos tykkää katsella kaupungin vilinää. Espresso House on tuossa ihan nurkalla ja sielläkin tulee istuttua, mutta se ei ole ihan niin keskeisellä paikalla kuitenkaan. Kahvila Oskari on taas tuttu paikka jo vuosien takaa, siellä voi heittää henkilökunnan, kanta-asiakkaiden tai vaikka huonekalujen kanssa läppää. Toinen olohuone periaatteessa.

Lahtelainen, ja miksei suomalainenkin, kahvilakulttuuri on piristynyt viimeisten vuosien aikana selvästi ja keskustassa on muutaman sadan metrin säteellä useampia “moderneja” kahviloita, joissa ei tarvitse tyytyä pohjaan palaneeseen Saludoon. Mutta onko Lahti lopulta kahvilakaupunki?

– Kyllä mä näkisin, että on. Käyn kuitenkin ympäri vuoden töröttämässä ja kyllä asiakkaiden määrä on ollut koko ajan nousussa. Kyllä täällä on herätty siihen… Ehkä eurooppalainen on vähän tyhmä termi. Mutta niin, varsinkin nuoriso on löytänyt kahvilakulttuurin selvästi ja tuntuu, että ainakin osa viettää aikaansa mieluummin Espresso Housessa kuin vaikkapa “nuorisotalo” Triossa. Toki vanhempiakin asiakkaita näkyy, mutta painotus on nuorissa. Espressossa käy ihan kakaroitakin. Teinejä. Me ollaan laumaeläimiä ja halutaan olla läsnä, niin siinä mielessä kahvilat ovat hyviä paikkoja – varsinkin jos ikä, budjetti tai mielenkiinto ei riitä baareissa istumiseen.

Myös matkakeskuksen Asemapäällikkö saa Almenilta erityismaininnan, mutta samaan hengenvetoon mies myöntää kantavansa “Lahen tautia”.

– Tässä keskustakuplassa, ei poliittisesti, kun asuu, niin matkakeskukselle pitää ottaa asiakseen lähteä. Eli Asemapäällikkö on vaan liian kaukana mun reiteiltä.

Jos kahvilakulttuuri on ollut nousussa jo jonkin aikaa, niin samaa voi sanoa myös kasvissyönnistä sekä veganismista. Almen on noudattanut vegaanista ruokavaliota jo yli kaksikymmentä vuotta ja nähnyt sen räjähdysmäisen kasvun aitiopaikalta. Ei häntä turhaan tituleerata kylän viralliseksi vegaaniksi.

– Mä oon sen tittelin ottanut käyttöön, kun joku mua sellaiseksi kutsui. Olisiko ollut erään lehtijutun jälkeen talvella.

Lehti- ja televisiojuttuja onkin piisannut, sillä Almen on ollut viime vuosina kysytty haastateltava veganismiin liittyvissä asioissa. Toki yksi artikkeli ruokkii toista, mutta pakostikin herää kysymys, että onko Almenin hyperaktiivinen giganticshorty-niminen Instagram-tili osasyyllinen yhtäkkiseen maineeseen.

– On se näinkin. Musta tuli noin kaksi vuotta sitten vasta älypuhelimen käyttäjä, joten se vaikutti vahvasti mun some-aktiivisuuteen, ja sitä kautta sitten tuli nopeasti näkyvyyttä. Toki pitää muistaa, että nyt on melkoinen vegaanibuumi menossa, joten aihe on jatkuvasti pinnalla. TV-hommien jälkeen on huomannut, että porukka tulee esimerkiksi salilla kehumaan ja juttelemaan. Hauskaa on myös, että keski-ikäiset vannoutuneet lihansyöjät ovat tulleet rupattelemaan aiheesta. Varsinkin kun tietää, miten vaikea suomalaisen miehen on lähestyä toista miestä, heh.

Suhtautuminen kasvissyöntiin ja veganismiin on pehmentynyt vuosien saatossa huimasti, vaikka vielä toki marginaalista puhutaan. Kuitenkin yhä useampi sekasyöjä etsii uusia keinoja laajentaa ruokavaliotaan ja yhä useammin se tarkoittaa nykyään kasviperäisiä ruoka-aineita. Se on tehty myös helpoksi, sillä kauppoihin ilmestyy miltei viikottain uusia vegaanisia raaka-aineita sekä tietysti kovaa nousukautta eläviä valmisruokia.

– En mä pysy enää edes mukana kaikissa uutuuksissa. Homma on räjähtänyt käsiin, ja se on hyvä se. Ei siitä kauaakaan ole, kun tarjolla oli periaatteessa hevi-osasto ja tofua. Nyt voin ostaa vegaanisia kermaviilisipsejä, pizzajuustoa, puolalaista makkaraa ja mitä kaikkea. Ysärillä syötiin enimmäkseen hiilareita, mutta onneksi nykyään proteiinipuolikin on kunnossa.

Kuten jo mainittua, kasvissyönti ja veganismi ovat olleet päivän poltavia aiheita jo jonkin aikaa. Puolustusministeri Jussi Niinistö nosti aiheen pykälää korkeammalle pöydälle kritisoidessaan ahnaasti puolustusvoimien päätöstä tarjota varusmiehille kaksi kertaa viikossa kasvisateria. Oliko kyse sitten silkasta tyhmyydestä vai poliittisesta tyhmyydestä? Sillä ei sinänsä ole väliä, koska kansan syvät rivit syövät totuutena sen, mitä poliitikot ja lehdistö heille tarjoaa. Voisikin siis kuvitella, että “kukkakaalipirtelön” lussuttajat eivät tule olemaan koskaan normi? Tai, että ruoka olisi vain ruokaa?

– Kyllä mä haluaisin uskoa, että tästä tulee vielä normi. Kauanko siihen menee, niin… Vaikka ajattelin elää helvetin vanhaksi, niin en tiedä olenko näkemässä sitä. Ihmisten pitäisi tajuta, että veganismissa ei ole mitään pahaa: se on hyväksi eläimille, maapallolle sekä ihmisille. Niinistön sanomisten yhteydessähän käytettiin jopa termiä ääri-ilmiö, joka kyllä pysäytti. En koe itseäni kovin äärimmäiseksi, kun syön kasviksia, marjoja, hedelmiä ynnä muuta.

Argumentointi on hyvin samankaltaista, ja samankaltaisten ihmisten suusta ryöppyävää, kuin maahanmuutto- tai sukupuolikeskusteluissa. Ääri-ilmiöitä ja äärimmäistä pahaa nähdään jokaisessa asiassa, joka tuntuu itsestä vieraalta. Faktat eivät kiinnosta, kunhan sää öyhöttää ja öykkäröidä.

– Mä en edes jaksa seurata enää noita keskusteluja. Ennen luin paljonkin kaikkea näihin liittyvää, mutta huomasin, että ne jutut alkoivat ahdistaa. Niin paljon turhaa paskaa maailmassa. Ollaan väkisin te ja me. Lihaporukka vastaan kasvisporukka. Rajakit vastaan suvakit. Seksuaalivähemmistöistä puhumattakaan. “Kohta me ollaan kaikki homoja ja vegaaneja, APUA”.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

WordPress.com.

Up ↑