Olutposti: Lappeenrannan olutjuhla oli Hito Hyvä

Juttu julkaistu Olutpostin verkkolehdessä.


Suomen festarikesä puskee täydellä höyryllä eteenpäin ja tänä viikonloppuna ilakoidaan mm. Ilosaarirockin tahdissa, joka oli helppo huomata täpötäyteen ängetystä idän ei-niin-pikaisesta junasta. Olutposti ei – onneksi – kuitenkaan matkannut Joensuuhun, vaan jäi kyydistä Lappeenrannassa, jossa torstaina alkanut Hito Hyvä Pienpanimojuhla oli tehnyt Saimaan rannoista vielä astetta kosteammat.

2018-07-14 10.54.54 2.jpg

VR oli totutusti myöhässä aikataulusta vartin verran, mutta mihin tässä valmiissa maailmassa kiire muka olisi? Minulle jäi pari tuntia aikaa tapettavaksi ennen Hito Hyvä -porttien aukaisua, joten päätin tutustua Lappeenrantaan hieman tarkemmin.

Kuumuus hallitsi ilmatilaa ja hikikarpalot valuivat otsalta kuin Esterin vapauttamana. Olinkin jo luovuttamassa kävelyn suhteen, mutta koska keskustan olutpaikat olivat puolenpäivän aikaan vielä kiinni, niin päätin uhmata hellekuolemaa ja kipusin linnoituksen vallihautojen kautta Satamatie 6 -kahvilaan, josta olin tolkun ihmisiltä kuullut pelkästään postiviisia asioita.

Viihdyttävä paikka se olikin, sellainen kirpputori kohtaa tatuoidun jäälaten latkijan -tyyppinen kokonaisuus. Ja vaikka Satamatie 6 tunnetaan enemmän kahvilana (Lehmus Roastery on vahvasti toiminnassa mukana), niin oluttakin oli tarjolla: paikallisen Tujun tuotteiden lisäksi mm. Pienen maahantuomaa juomaa. Iso suositus.

2018-07-14 10.54.54 1.jpg

Kun olin selvinnyt pikarakastumisestani Satamatien tarjoilijaa kohtaan, niin tie vei takaisin kohti satamatoria paikalle osuneen Moose on the Loose -kaksikon kyydissä. Nopean puistossa suoritetun evästauon jälkeen oli vihdoin aika astua porteista peremmälle.

IMG_20180714_110034_933.jpg
Kuva: Essi Suoknuuti

Satama-alue vaikutti nopealla perjantai-iltapäivän otannalla todella eläväiseltä, mutta festareille asti eivät ihmiset olleet vielä löytäneet. Portilla vastaan kävellyt Fiskarsin Panimon Jari Leinonen kertoi kuitenkin, että edellisenä päivänä porukkaa oli riittänyt ja menekki oli ollut jopa sitä luokkaa, että pelko oluen loppumisesta oli todellinen.

Debyyttivuoden sateet oli tänä vuonna korvattu helteellä ja torstaina alueelle oli ilmainen sisäänpääsy, joten se näkyi heti myynneissä.

Saimme seuralaisen kanssa rannekkeet käteen festivaalin järjestäjältä Arttu Muukkoselta, jolta ehdin kiireidensä lomassa kysyä, miksi Hito Hyvä on hito hyvä.

“Itä-Suomen panimoita on saatu hyvin esille. Hito Hyvässä on eteläkarjalaisen rento meno ja asikkaiden lisäksi myös työntekijöistä huolehditaan. Ne on meidän rokkistaroja”, Muukkonen kertoi hymy huulilla.

Eikä Muukkonen tainnut valehdella, sillä jokainen jututtamani panimo kertoi samaa tarinaa. Festivaali antoi jopa yhden työntekijän jokaiselle tiskille.

2018-07-14 10.54.53 2.jpg

Maistelun päätin aloittaa sahdilla, kuten niin monessa muussakin tapahtumassa. Porin Moose on the Loose oli ainoa sahtimaakari näissä kinkereissä, joten sinne siis. Kuivaa ja tummaa, jopa stoutmainen sahti. Hyvä päänavaus.

Panimon Kalle Hirvikoski kehuskeli tapahtumaa ja oikeastaan ainoa negatiivinen seikka Hito Hyvässä oli hänen mukaansa pullonkorkkien käyttö poletteina: “Monet asiakkaat näitä ovat kironneet, kun painavat turhaan taskuissa”.

2018-07-14 10.54.53 1.jpg

Lavalla pönöttäneen trubaduurin kehnot Vain elämää -koverit kaikuivat kuuroille korville, kun suuntasin satama-alueen toiselle laidalle, jossa paikallinen Panimoyhtiö Tuju kaatoi juomia laseihin. Tujun Jukka Monosen kanssa vaihdettiin muutama sana nu metallin nykytilasta, sillä panimohan on ollut aktiivinen LOCO-kesä 2018 -liikkeen parissa. ”JUMPDAFUCKUP”, kuten mies itse asian ilmaisi.

Tuju oli ollut myös panijan roolissa järjestävän tahon Norppa-baarin “ykköstuotteen” kanssa, joka oli kaikilla mahdollisilla mausteilla ryyditetty NEIPA. Rehellistä kikkailua, mutta yllättävänkin suoraviivaista ja maistuvaa sellaista.

IMG_20180714_110038_321.jpg
Kuva: Essi Suoknuuti

Hito Hyvä Pienpanimojuhla oli monella tavalla kovin miellyttävä tapahtuma. Muistiinpanoissa käytin jopa termiä kotoisa. Muutenkin Lappeenranta on aina tuntunut “omalta kaupungilta”, ja taisinpa hakea juuri töitäkin sieltä. Se ei nyt kuitenkaan liity tähän mitenkään, joten pistetään homma pakettiin.

Ennen junan lähtöä ehdin vielä käydä Waahdon tiskillä, sillä panimon Jari Kouvalainenhan retosteli Lahden SOPPissa tekevänsä Suomen parasta IPAa. Pakko se oli käydä testaamassa, kun en kotikylässä ehtinyt. Kelpo west coast -tyylin edustaja, mutta että Suomen paras?

IMG_20180714_110041_360.jpg
Kuva: Essi Suoknuuti

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

WordPress.com.

Up ↑