Vieraskynä: Viikonloppu Söderissä

Teksti ja kuvat: Marduk


Varaamme aina edulliset Finnairin lennot Tukholmaan, kun eteen tulee tarjouksia. Varsinkin Tukholman kaupunkilentokentälle Brommaan tulee lennettyä pari kertaa vuodessa. Bromma on kätevästi noin yhdeksän kilometrin päässä ainaisesta kohteestamme Södermalmista. Bussin ja pendelin (Tukholman paikallisjuna) yhdistelmällä Söderiin pääsee alle puolessa tunnissa.

Syy matkustamiseeni on tietenkin rakkaassa serkussani ja hänen puolisossaan, joka sattuu olemaan yksi parhaita ystäviäni. Varoitin kyseistä ystävää mummoni hautajaisiin mennessämme, että siellä on sitten serkkuni ruotsista, älä vaan yritä mitään. Mutta niinhän siinä sitten kävi, että yhteiseloa heillä on nyt jo seitsemisen vuotta ja itsekin olen oikein onnellinen tuosta ihanasta pariskunnasta.

Itse asiaan! Söderissä kun tulee ravattua ja suurena oluen ja ruoan ystävänä koluan ravintoloita läpi, ajattelin, että voisin jakaa muutaman vinkin muillekin. Mikään olut- tai ruokapostaus tämä ei pyri olemaan, mutta kirjoitan tietysti siitä mitä eniten harrastan reissuillani.

Perjantaina lentomme lähti Finnairille tyypilliseen tapaan myöhässä. Meitä asia ei tällä kertaa haitannut, koska mitään tarkkaa aikataulua meillä ei ollut. Lento oli hieman ravisteleva, koska kyseessä oli pieni potkurikone. Tunnin lennon kuitenkin kestää helposti, varsinkin kun perjantaina ei minkäänlainen kohmelo vielä vaivaa.

Pääsimme puoli kahden maissa kentälle ja suuntasimme heti Pressbyråniin lataamaan arvoa Access-korteille, joilla voi maksaa Tukholman julkisissa liikennevälineissä. Siitä sitten hyppäsimme suoraan kentän edestä bussiin ja sen jälkeen junaan, joka pysähtyi Stockholms södrassa.

2018-05-17 01.42.17 2.jpg

2018-05-17 01.42.18 1.jpg

Omnipollos Hatt

Janoisina ja nälkäisinä heitimme laukut kämpille ja suuntasimme kohti Omnipollos Hattia. Paikka valikoitui lähinnä pitsojen ja sijainnin takia. Sijainti on hyvin keskeinen Götgatanilta lähtevällä sivukadulla. Götgatanilla on paljon kauppoja ja kahviloita, itse suuntasimmekin sinne muutaman ketjuliikkeen vuoksi. Pakolliset kaupoissa pyörähtämiset suoritettuamme ryntäsimme Omnipollos Hattiin. Kello läheni kolmea ja tiskillä oli jo pieni jono ja pöydät täynnä.

Saimme ikkunapöydän napattua ja tilasimme janoissamme oluet paljoa listaa tutkimatta. Itse halusin jotain limsamaista janonsammuttajaa, joten tilasin erikoiselta kuulostavan omnipollomaisen nimihirviön Peach Candy Popcorn Sourin. Ensihuikalla tiesin sen pettymykseksi. Vetinen, ei kovinkaan hapan ja lopussa esanssisen persikkainen litku ei ollut miellyttävä janonsammuttaja. Popcornista ei ollut tietoakaan, ei makeasta eikä suolaisesta. Onneksi valmiiksi epäilevänä tilasin vain pienen 2 desin lasillisen.

Maistelin myös ystävien laseista muutamia oluita, joiden nimiä en ottanut harmikseni ylös. Imperial stout oli toinen, mausteena kanelia ja omenaa. Jotenkin epäonnistunut tuotos. En tiedä johtuiko oluen viileydestä, mutta aromeja ei tullut paljoa esille. Juomaa dominoi omenan epämiellyttävä hapokkuus. Imperial stout kyseessä ja silti olut jäi jotenkin vajaaksi 11%:sta huolimatta.

Toinen hapan olikin sitten hapan isoilla kirjaimilla. Tervemenoa hammaskiille, tervetuloa närästys! Sitruunaa kaikissa muodoissa: mehuna, keltaista kuorta, kitkerää valkoista kuorta ja päällä koneesta slushia. Ideana kiva, sorbettien ja mehujään rakastajana luulin, että pitäisin oluesta. Kuitenkin nyrpeänä akkana jouduin toteamaan, että turhaa kikkailua. Taidan jatkossakin haluta olueni oluena.

Haluaisin pitää Omnipollosta, mutta vuosi vuodelta olen alkanut karsastaa liikoja kikkailuja. Varsinkin kun suurin osa niistä ei vaan tunnu toimivan. Omnipollolla on muutama hyvä perustuote, mutta nämä erikoiset maustepirtelöslushviritykset ja muut erikoisuuden tavoittelut jätän suosiolla jatkossa muille.

Pitsat olivat paikan pelastus. Maistuva sopivan sitkoinen pohja ja laadukkaat fressit täytteet. Itselläni oli pizza bianca, eli pitsa ilman tomaattikastiketta. Yleensä en sitä ensimmäisenä valitse. Nyt kuitenkin täytteet, eli vuohenmaitojuusto, kirsikkatomaatti, paahdetut mantelit ja siemenet, hunaja sekä rucola houkuttelivat sen verran, että valinta oli selvä.

Suosittelen paikkaa pikaisena pysähdyspaikkana, kun tahtoo haukata jotain välipalaa ja ottaa pienet oluet. Pidempään istuskeluun paikka ei mielestäni sovi, koska pöydät ovat pieniä baaripöytiä ja ryysis on taattu.

2018-05-17 01.42.17 4.jpg

Systembolaget

Seuraavana päämääränämme oli ”Ruotsin Alko”, eli Systembolaget. Halusin tilata oluita etukäteen, jotta voisin vain noutaa juomat ilman kummempaa kiertelyä. Olin tehnyt ystävälleni listan valmiiksi ja hän tilasi oluet etukäteen nettisivujen kautta. Systembolagetiin tilatessa tarvitsee ruotsalaisen henkilötunnuksen tai vaihtoehtoisesti tulee olla yhteydessä heidän asiakaspalveluunsa. Vältyin näin ylimääräiseltä säädöltä ja viestittelyltä.

Systembolagetin valikoima on kattavampi kuin Alkon, ja Ruotsin hinnat varsinkin oluiden sekä viinien kohdalla ovat huomattavasti edullisemmat. Monopolikin voi näemmä toimia ja vaikka määrä ei korvaakaan laatua, niin Systembolaget voittaa Alkon molemmissa. Ainoa valittamisen aihe (koska pidänhän valittamisesta) on Systemin aukioloajat. Perjantaisin iltalennoilla mennessä en ole koskaan kerennyt olutostoksille, koska liikkeet sulkeutuvat pääosin seitsemältä. Viikonloppuna täytyy muutenkin pitää mielessä, että lauantaina liikkeet ovat auki kolmeen ja sunnuntaisin kokonaan suljettu. Joten jos jotain tuliaisjuomia halajaa, kannattaa priorisoida aikataulut niin, ettei jää koputtelemaan suljettujen ovien taakse.

2018-05-17 01.42.17 1.jpg

2018-05-17 01.42.15 3.jpg

Oliver Twist

Ennen iltarientoja kerkesimme käymään vielä toisessakin paikassa päiväoluilla. Serkkuni johdatti meitä määrätietoisin askelin muutaman korttelin päähän Oliver Twistiin. Tämä oli itselleni ensivisiitti ja oikein mieluisa sellainen. Olin edelleen hieman matkustuspöhnässä ja hitaana hämäläisenä jäin tiskille ihmettelemään valikoimaa.

Serkkuni oli meitä nopeampi ja kerkesi tilaamaan jo aiemmin mainostamaansa “ihan parasta gluteenitonta IPAa”. Sain istua pöytään ja nauttia kun minulle kannettiin lasi ja kaadettiin tölkistä kylmää olutta. Tällaiseen voisi tottua. Katselin oluen väriä, haistelin hedelmäistä aromia ja kysyin heti onko kyseessä NEIPA. Troopiikin hedelmäinen, raikkaan sitruksinen ja samean mehumainen humalapommi paljastui Magic Rock Brewingin Fantasmaksi. Todella vähän gluteenittomia oluita maistaneena en osaa gluteenittomuuteen ja sen vaikutukseen maussa ottaa kantaa, mutta erittäin maistuva olut kyseessä.

Oliver Twistissä näytti olevan hyvin valikoimaa: tutut Avery Brewing, Pang Pang ym. osuivat silmään tauluilta. Baaritiskille kertyneen tungoksen vuoksi en päässyt tutkimaan kaappeja joten en osaa sanoa kuinka laadukas valikoima Oliver Twistissä yleisesti on. Kuitenkin mielestäni viihtyisä paikka ja pihalle oli jo katettu pieni terassikin. Varmasti tulen käymään seuraavallakin reissullani.

Hintatasosta sen verran, että monet oluet olivat kympin luokkaa. Hinnat alkavat tuntua jos illan aikana useamman juo, ja mehän juomme… Hintataso on kuitenkin sama oikeastaan kaikissa samantyylisissä paikoissa, joten siinä mielessä Oliver Twist ei ollut erityisen tyyris.

Ruotsalaiseen after work -kulttuuriin on meillä vielä matkaa. Olutpaikassa istui mm. nuori hipsuli-isä syöttötuoli-ikäisen taaperonsa kanssa. Lapsi istui kiltisti ja tyytyväisen näköisenä vieressä, kun isä joi oluttaan ja jutteli henkilökunnan kanssa. Ylipäätään pubissa ei näkynyt yhtään selkeästi humalaista henkilöä. Vanhempi pariskunta tuli meille vitsailemaan, että siksi syöttötuolista ei ole tehty korkeampaa, ettei lapsi voi ottaa huikkaa oluesta.
2018-05-17 01.42.15 2.jpg

Akkurat

Illalla suuntasimme saman omistajan Akkuratiin, josta on muodostunut jo vakiopaikkamme Ruotsin reissuilla. Akkuratin vuohenjuustosimpukat ovat niin koukuttavat, että sinne kannattaa ehdottomasti suunnata jos simpukoista pitää! Simpukoiden lisäksi on mainittava älyttömän hyvät ranskalaiset. En ole yleensä ranskisten ystävä, mutta Akkuratin todella rapeat ja sopivan suolaiset ranskalaiset aiolin kanssa on tilattava joka kerta simpukoiden kylkeen.

Akkuratin olutvalikoima on ehkä hieman perinteisempi ja noudattaa ruokapuolen linjaa. Belgioluet sopivat hyvin simpukoiden kanssa, mutta niiden lisäksi listalta löytyy paljon muutakin. Akkurat on käymisen arvoinen paikka, vaikka mitään ei söisikään. Isot tilatkaan eivät aina takaa istumapaikkaa, koska suosio on niin suuri. Kuitenkin usein pöydän löytää viimeistään terassilta. Ulkoapäin katsottuna ravintola ei näytä mitenkään houkuttelevalta mutta sisätilat ovat itselleni sopivan hämyisät. Paikka on perinteisen pubimainen ja hieman vanhanaikainen. Itseäni kuitenkin kiinnostaa ruoka ja olut enemmän kuin trendikäs sisustus. Palvelukin on usein väenpaljoudesta huolimatta sujuvaa.

Bun Meat Bun

Södermalmissa on monia hyviä ruokapaikkoja ja baareja. En aio jokaisesta edes kirjoittaa, koska osa alueen viehätystä on kävellä ympäriinsä ja löytää sattumalta piilossa olevia terasseja ja jopa laitureille rakennettuja baareja. Helppoa pikaruokaa/street foodia löytyy myös monesta paikkaa.

Itse kävimme nälkäisinä Bun Meat Bunissa hotkimassa burgerit, ranskalaiset ja pirtelöt. Burgerskene on ollut pinnalla jo niin monta vuotta, että useita hyviä burgereita syöneenä en nykyään enää törmää mihinkään tajunnanräjäyttävään. Olen muutenkin huono arvioimaan, koska lihaa olen syönyt viimeksi 17 vuotta sitten. Normiburgerit näyttivät kuitenkin maistuvan seurueelleni ja halloumiburgerikin oli kivalla tavalla erilainen, sillä toisin kuin usein, halloumi oli leivitetty. Nälkä lähti ja hinta ei vienyt vararikkoon, ainoa pettymys oli mansikkapirtelö, jossa oli seassa jotain mansikkahilloa tms.

2018-05-17 01.42.15 1.jpg

2018-05-17 01.42.14 3.jpg

Briskettilounas

Jotta suonet olisi varmasti tukittu ja turmio taattu, seurueen miehet suuntasivat vielä seuraavana päivänä erään tutun briskettipaikkaan lounaalle. Paikasta saa valitsemillaan lisukkeilla 16 tuntia savustettua lihaa, jota otetaan haluttu grammamäärä. Ravintola on Södermalmin ulkopuolella, mutta oli ilmeisimmin matkustamisen arvoinen. Heillä on tarjolla myös kasvisvaihtoehtoja, mutta tällä kertaa me suuntasimme vaihteeksi ystäväni kanssa pitsalle.

2018-05-17 01.42.14 1.jpg

2018-05-17 01.42.13 3.jpg

Hornstull

Lisävinkkinä tahtoisin vielä mainita Hornstullin markkinat sunnuntaisin. Hornstull, tuttavallisemmin Knivsöder (Puukko-Söder), sijaitsee Söderin länsikärjessä. Kuulemma vielä 90-luvulla alue oli rauhaton, mutta nykyään puukkohipat ovat vaihtuneet hipsuleihin työntämässä tyylikkäitä taaperoitaan trendivaunuissaan. Markkinoilla on kirppismyyjiä, food truckeja ja mietoja oluita. Varsinkin kesällä katsomo täyttyy markkinavierailijoista ja hyvällä ilmalla ruokakojuihin saa jonottaa.

Jos second hand -löydöt eivät kiinnosta, viihtyy markkinoilla muutenkin. Parasta on kävellä ympäriinsä, istua alas katselemaan menoa ja ottaa välillä pientä välipalaa kojuista. Rantatietä kävellessä voisi kuvitella olevansa jossain kauempanakin kuin Ruotsissa.

Suosittelen kaikille Tukholmaan matkustamista. Unohtakaa hitaat laivat ja niiden buffetit sekä ylihintaiset ruoat. Lentämällä pääsee nykyään edullisesti, kun jaksaa vähän kytätä tarjouksia. Säästää aikaa, sekä sen rahan mitä laivoilla käyttää syömiseen ja juomiseen. Tämän lisäksi ei tarvitse katsella juopunutta rahvasta, vaan pääsee tunnissa Söderiin leikkimään kulttuurikodin kasvattia.


Kirjoittaja on nihkeä akka ja tapavalittaja, mutta ainoastaan tarkan makunsa vuoksi. Pohjimmiltaan aivan ihana henkilö. 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

WordPress.com.

Up ↑