Keisari 66 – Route to Hell

“Christs may come and Christs may go, but Caesar is forever”, veisasi Reverend Bizarren Albert Withcfinder. Kristuksen tulemisista ja menemisistä ei nyt ota selvää jeesuskaan, mutta keisari ei ole ikuinen. Ainakaan jos puhutaan Nokian Keisarista, ja vielä tarkemmin Keisari 66 American Pale Alesta. Kansankielellä “Kuuskutosesta”.

Jos olet vähänkään pidempään seurannut kotimaista pienpanimokenttää, niin et ole varmasti voinut välttyä Kuuskutoselta: veteraanit muistelevat sen pioneerityötä, hieman nuoremmat tippaavat fedoraansa sen hinta-laatusuhteelle ja keltanokat kysyvät Sannin äänellä, että mitähän vittua?

Alku

Palataan hieman ajassa taaksepäin, suoraan alkukevääseen 2013. Se hetki, se lämpö, se olut. Muistan viettäneeni ensimmäistä keväistä vapaapäivääni (kyllä, olin silloin vielä oikeissa töissä) puistokaljoittelun merkeissä. Olimme lähteneet ystäväni kanssa rilluttelemaan jo kukonlaulun aikaan, sillä aurinko antoi kaikkensa ja kevättä oli rintojen lisäksi ihan jokaisessa ruuminosassa.

Lähikaupan kylmähyllystä löytynyt uutuus-APA osui silloin hermoon, humalahermoon. Se oli jotain täysin uutta suomalaisessa olutkentässä. Se oli kotimainen versio Sierra Nevadan klassisesta pale alesta – mutta todella tuore sekä ennen kaikkea edullinen. Ja koska markettioluiden sortimentti oli tuohon mailman aikaan vielä kovin kapeaa, niin puistoissa ei paljoa muuta tullut sinä suvena tissuteltua. Hinnalla ja laadulla oli intohimoinen suhde.

Keskikohta

Pikakelauksella seuraavaan kevääseen. Mitä tapahtui vuodessa? Humalasatoa syytettiin panimon suunnalta. Laatu oli pahimmillaan silkkaa paskaa. Vuonna 2015 Olvi tuli ohi oikealta ja vasemmalta. Nokialta yritettiin muutamaan otteeseen vakuutella ongelmien olevan ohitse, mutta 66 ei enää ikinä saavuttanut sitä kesäkuntoa, mistä kaikki sai alkunsa. Mahdollisuuksia nokialainen on kyllä saanut – viimeisin jokunen päivä sitten, kun nappasin kaupasta tunkkaisen tölkin matkajuomaksi.

Se haluaako Nokia edes kehittää oluidensa laatua, on mysteeri. Tuntuu, että panimon muutkin tuotteet ovat kyykänneet viime vuosina: esimerkkinä vaikkapa markettien pitkäaikainen vakiokasvo EloWehnä.

Loppu

Yhtä kaikki, Kuuskutosen kliimaksi oli nopea, mutta pirun merkittävä. Vaikka nykyään tölkistä puskee mäntysoopaa (sic), niin 66 muutti monen ihmisen juomatottumukset. Sitä hedelmäsatoa alkoivat korjaamaan vaan ihan muut tekijät, vaikka kai nokialainen edelleen ihan mukavasti myykin.

Vielä kerran kun pääsisi nauttimaan aitoa ja alkuperäistä Kuuskutosta ja “bailaamaan niiku olis 2013”. Toki voi olla, että aika on kullannut muistot ja kaikki on ollut ohi jo vuosia.

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s

WordPress.com.

Up ↑